Asolan VPK 70 vuotta!04.03.2021 Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen Asolan VPK ei vietä minkäänlaisia juhlia palokunnan täyttäessä tänään 70 vuotta.
Ohessa juhlapäivän kunniaksi hieman palokunnan alkutaipaleen historiakatsausta. Lähteenä on Asola - korvesta kyläksi kirja, jonka on koonnut Asolan historiikkitoimikunta. Palokunnan osalta historiakatsausta on tehnyt Reijo Pekanpalo.
Asolan Vapaaehtoinen Palokunta ry perustettiin Rekolan Työväentalolla 4.3.1951. Perustamiskokouksen kutsuivat koolle Eero Lehtimaa, Fredrik Juslin, Karl Toivonen ja Martti Rajala. Kokouksessa oli läsnä 18 henkilöä.
Kokouksessa laadittiin Suomen Yleisen Palokuntaliiton mallisääntöjen pohjalta perustettavalle palokunnalle säännöt.
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Karl Toivonen, sihteeriksi Tarmo Rahkonen, taloudenhoitajaksi Eino Malen sekä jäseniksi Jaakko Elokivi ja Kauko Lehtinen. Palokunnan päälliköksi valittiin Eero Lehtimaa ja varapäälliköksi Fredrik Juslin.
Palokuntamme kunnioittaa perustajajäseniään suuresti. Ilman heidän panostaan yhdistys olisi jäänyt perustamatta ja Asolan alaosasto olisi toiminut Rekolan VPK:n yhteydessä, kuten se oli muutaman vuoden jo ennen oman palokunnan perustamista tehnytkin.
Sodan loputtua oli maassa kova asuntopula. Eduskunta hyväksyi lain perheellisten rintamasotilaiden asuttamisesta siten, että naimisissa oleville rintamamiehille oli mahdollisuus saada asuntotontti ja rakennuslainaa valtiolta.
Kesällä 1947 oli Helsingin pitäjän seurakunnalta pakkolunastetulle 36 hehtaarin alueelle muodostettu 13 asuntoviljelystilaa ja 98 asuntotonttia sekä 4 yleistonttivarausta, joten asuttaminen pääsi alkuun jo syksyllä 1947.
Kylän rakennusvaiheessa kaikissa papereissa oli nimi Kyrkoby. Kylälle haluttiin oma nimi ja tielautakunta sai ehdotuksia, joista eniten kannatusta sai nimi Asola. Nimi sisälsi silloisen asuntohallituksen nimilyhenteen ASO. Helsingin maalaiskunta hyväksyi nimiehdotuksen ja teiden nimet, jotka olivat kaikki puuston nimiä.
Palokunnan perustamisen jälkeen anottiin tontti, jossa oli kalustovaja yhdessä kulmassa. 28.4.1951 palokunta teki sammutussopimuksen Helsingin maalaiskunnan kanssa. Hankittiin pumppuruisku ja kaksi raivauskirvestä. Naapuripalokunnat myivät tai lainasivat peruskalustoa, kuten letkuja ja suihkuputkia.
Maaliskuussa 1952 valmistui asolalaisen E.M.Lehtosen piirrustukset komeasta palokunnantalosta juhlasaleineen ja näyttämöineen. Sekä Palosuojelurahasto että kunta pitivät taloa ylimitoitettuna, joten hankkeesta luovuttiin. Supistettujen piirustusten pohjalta aloitettiin palokunnantalon perustuksien kaivaminen. Monien vaiheiden jälkeen talo valmistui syyskokoukseen 1958.
5.6.1953 saapui Puistolan VPK:lta ostettu paloauto palokunnan päällikkö Eero Lehtimaan ajamana kylään.
 Autossa vasemmalta Juhani Streng (kunniapäällikkö), Aake Malen, Kalevi Toivonen, Kari Mäkelä, Pentti Tammivaara, Rolf Pajunen sekä ohjaksissa palokunnan päällikkö Eero Lehtimaa.
Palokunnan historiassa nuorisotoiminta on ollut vahvaa. Vähän perustamisen jälkeen vuonna 1953 valittiin poikaosastolle johtajaksi Paul Kortman, joka luotsasi 22 poikaa. Vuonna 1958 perustettiin tyttöosasto, joka oli tiettävästi valtakunnan ensimmäinen. Sittemmin osastot yhdistyivät nuoriso-osastoksi.
 Vuoden 1985 voitokas läänin monitaitokilpailun voittajajoukkue. Vasemmalta huoltaja Reijo Pekanpalo, Pasi Halonen (nykyinen palokunnan päällikkö), Vesa Rytkönen, Marko Kortelainen, Hannu Puro, takana Pasi Vastamäki (nykyinen hallituksen puheenjohtaja) ja kilpailujoukkueen johtaja Juha Santapakka (nykyisin järjestöosaston osastonjohtaja).
Kyläpalokunta on muuttunut vuosien varrella nykyaikaiseksi sopimuspalokunnaksi. Kalusto on muuttunut alkuaikojen vaatimattomasta kalustosta moderniksi ja siitä kiitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle, joka on luovuttanut isot autot palokuntamme käyttöön.
Viime vuonna hankimme uuden miehistöauton, joten ajoneuvokalusto on varsin hyvää verrattuna mihin tahansa vapaaehtoiseen palokuntaan valtakunnassa.
Hälytystehtävät ovat vakiintuneet viime aikoina noin sadan hälytyksen paikkeille, joka kuvastaa myös pelastuslaitoksen luottoa palokuntaamme kohtaan. 1950-1990 lukujen keskimääräisistä hälytysmääristä alle 20 hälytyksestä on siis tultu aivan toisiin lukemiin.
Palokunnan säännöt kieltävät edelleenkin vastaanottamasta korvausta hälytysosaston tai mistään muustakaan toiminnasta palokunnan ja yhteiskunnan hyväksi tehtävästä työstä. Toisaalta toimivilta jäseniltä ei myöskään peritä jäsenmaksua. Vapaaehtoisuus on edelleenkin Asolan VPK:ssa voimissaaan, aivan kuten se oli palokunnan alkutaipaleellakin.
Jäsenistöä ei ole koskaan liikaa, joten jäsenrekrytointia jatkamme aktiivisesti ylläpitääksemme riittävän suurta hälytysosastoa. Mikäli joku tätä uutista lukiessaan kaipaa itselleen uutta harrastusta, yhteystietosivulta kannattaa ottaa yhteyttä liittyäkseen mukaan toimintaan.
Palokunnan tulevaisuus näyttää nyt juhlapäivänä erittäin hyvältä. Kaikki osastot toimivat suunnitellusti huomioiden tämän hetkisen koronatilanteen. Hallitus työskentelee voimallisesti kehittääkseen toimintaa sekä palokunnan valmistautumista tulevaan hyvinvointialueen toimintaan.
Juhlimme 70-vuotista taivalta jäsenistön kanssa joskus myöhemmin, sitten kun se on turvallista. Isoja juhlia emme järjestä, mutta eihän tässä ole enää kuin viisi vuotta, kun on aika juhlia isosti.
Palokunnan päällikkö Pasi Halonen ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Vastamäki ovat tänään lähestyneet Asolan VPK:n jäseniä onnittelu- ja tervehdyskirjeellä. Kirje päättyi seuraaviin kahteen virkkeeseen:
Paljon onnea 70-vuotias VPK ja kiitos koko jäsenistölle aktiivisesta ja motivoituneesta toiminnasta!
Solum adjunktio voluntate est – vain liittyminen on vapaaehtoista |
